Lähti vähän lapasesta
Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun minulla suunnitelmat muuttuu lennossa. Tämä kerta taitaa kyllä muodonmuutoksen suuruudessaan ylittää kaikki aiemmat. 😁
Löysin Youtubesta helpon ja nopean korvakorumallin, jota päätin kokeilla, josko niitä tekisi vaikka useammankin parin tulevia myyjäisiä silmälläpitäen. Eihän se sitten mennyt alkuunkaan putkeen (kirjaimellisesti), koska minulta puuttui juuri se ratkaiseva helmimalli: Tubelet-putkihelmet. Ajattelin sitten testata, josko ohuempi putkihelmi ajaisi saman asian. Niitä kun minulla oli ennestään.
No, eihän se ihan niin mennyt.
Ohuemmat putkihelmet ei tosiaan istuneet malliin ollenkaan, joten vaihdoin muitakin mallin helmiä toisiin, mm. kuparinvärisiä vinoneliöitä biconettien tilalle. Ääh, ei oikein toimi.
Aloitin uuden version, tällä kertaa tuplasin putkihelmien määrän, ja nyt kuvio istui vähän paremmin. Kokonaisuus oli kuitenkin sen verran hutera, ettei siitä korvakorua tulisi, joten mitä jatkoksi?
Alkoi improvisointi. (Aika kulunut fraasi sanavarastossani, mutta niin siinä taas kerran kävi.)
Loppujen lopuksi kuvio kasvoi neliöstä 8-sakaraiseksi tähdeksi AVA- ja EVA-helmillä, Biconeilla ja 8/0 ja 15/0 siemenhelmillä. Se oli silti edelleen liian lerppu käytettäväksi esim. riipuksena sellaisenaan. Tukevuutta tarvittiin lisää, joten ilmeistä oli, että korvakorusta oli muotoutumassa hybridikaulakoru: helmien ja mikro-makrameen yhdistelmä.
Usein solmin pelkän kehyksen helmikuvioiden ympärille, mutta kun tukevuutta tarvittiin, niin tälle päätin tehdä tiiviin taustan, johon helmitähden kiinnittäisin. Solmin kuvion niin, että myös tausta olisi siisti: eli kun keskusta oli helmikuvion kokoinen, käänsin työn ympäri ja jatkoin sakaroiden solmimista. Näin keskustan nurja puoli jäi piiloon helmien alle, ja makramee-kukkakuvio näkyy kauniisti korun taustapuolella.
Makrameeosuuden materiaaliksi valitsin mustan 0,8 mm nylonnyörin, josta tulee erittäin tukeva ja hyvin muodossaan pysyvä koru. Nyöri oli myös tarpeeksi ohutta, jotta se meni läpi jopa 15/0 siemenhelmistä, niin sain yhtenäisen tyylin jatkumaan koko korussa.
Kaulanauhan muoto määrittää todella paljon, miltä koru lopulta näyttää. Olisin voinut punoa vain yksinkertaisen nauhan, jolloin lopputulos olisi ollut tähtimäinen riipus. Mutta riipuksesta olisi mielestäni tullut liian massiivinen. Siksi päädyin solmimaan neliön kahdelta sivulta lähtevät kolmiot, jotka jatkuvat kapeampina nauhoina niskaan asti. Vaikka korusta tuli näin vielä isompi, se ei näytä siltä, koska kolmiot häivyttävät neliömäisyyttä ja koru istuu kaulalle kauniisti.
Kaulanauhojen muoto syntyy lähes aina vasta solmimisen edetessä. Keskiosan kuvioita mukaillen syntyivät nämäkin, pari kertaa jotain purkaen ja uudelleen suunnitellen. 😁 Silloin tällöin tulee keksittyä myös jotain uutta. Tällä kertaa kehitin todella näkymättömän tavan lisätä uudet langat kaulanauhojen solmimista varten. Se on tuo pieni lehtikuvio. 😉 Samoin itse kaulanauhassa on uudenlainen helmistä ja solmuista koostuva kuvio.
Helmikeskustan kiinnitys oli vuorossa viimeisenä. Sen systeemin olin jo miettinyt etukäteen, eikä siinä tarvittu enää isompaa improvisointia. Mitä nyt päätin sujauttaa helmien alle pienen mustan kapussin, niin sain korulle lisää kolmiulotteisuutta.
Vaikka paljon olen koruja tehnyt, niin hieman yllätyin, miten paljon tähän kului lankaa; kokonainen 45 metrin rulla! Tosin jämäpätkiä jäi jonkin verran, mutta niistä saa hyvin tehtyä vaikka korvikset kaulakorun seuraksi.
